Sermatechin Peltotien toimitiloissa Ulvilassa kevättä ja lisääntyvää valoa odotetaan yhdestä erityisestä syystä. Syy löytyy rakennuksen katolta, joka on valjastettu aurinkosähkön tuottamiseen. Huipputeholtaan 41,44 kWP:n aurinkosähköjärjestelmä on toteutettu yhteistyökumppanimme KK-Sähköpalvelun kanssa ja se asennettiin vuonna 2021.
Auringon tuottama energia on pääosin pystytty hyödyntämään Peltotiellä omaan käyttöön. Maaliskuuhun 2024 mennessä järjestelmä on tuottanut sähköä yhteensä 76 150 kilowattituntia (kWh). Vertailun vuoksi – vastaava energiamäärä riittäisi hyvin kattamaan kymmenen varustelutasoltaan tavallisen, neljän asukkaan 120 m² omakotitalon vuotuisen sähkönkulutuksen (vertailu perustuu 7300 kWh:n vuosikulutukseen/omakotitalo eikä sisällä sähkölämmitystä).
Kapasiteetti on kasvussa
Vuoden 2022 lopussa Suomen sähköntuotantokapasiteetti oli Energiaviraston mukaan yhteensä 20 000 megawattia (20 gigawattia). Tästä aurinkosähkön osuus oli noin 3 prosenttia, eli 600 megawatin luokkaa (0,6 GW). Kasvu on kuitenkin voimakasta ja parhaillaan suunnitteilla tai käynnissä on lukuisia suuria voimalahankkeita. Fingridin arvion mukaan Suomessa voi vuoteen 2030 mennessä toimia aurinkovoimaloita jopa 7000 megawatin (7 GW) tehon verran.
”Vastoin yleistä kuvaa Suomi on aurinkoenergian tuotantopotentiaaliltaan Keski-Euroopan maiden veroinen maa. Pimeitä talvia kompensoi valoisa kesä, jolloin aurinkoa riittää lähes vuorokauden ympäri”, todetaan Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT:n aurinkoenergiaa ja aurinkosähköä Suomessa käsittelevässä artikkelissa.
Pohjoisen oloissa on potentiaalia
Auringon kokonaissäteilyenergian määrä on Suomessa alle puolet maailman parhaista alueista, joilla säteilyenergiaa on tarjolla 2500 kWh/m2 vuodessa. Vuositasolla aurinko näyttäytyy meillä Suomessa kuitenkin suurin piirtein yhtä paljon kuin Saksassa tai Tanskassa. Ja silti: Saksassa aurinkosähkökapasiteetti on 110-kertainen, Tanskassa viisinkertainen ja Ruotsissa nelinkertainen Suomeen verrattuna. Aurinkopaneelien energian hyötyasteen kannalta Suomen viileähkö ilmasto on etu, sillä paneelit toimivat paremmin viileinä kuin kuumina.
Vuositasolla aurinko näyttäytyy Suomessa suurin piirtein yhtä paljon kuin Saksassa tai Tanskassa. Ja silti: Saksassa aurinkosähkökapasiteetti on 110-kertainen, Tanskassa viisinkertainen ja Ruotsissa nelinkertainen Suomeen verrattuna.
LUTissa on tehty päästöttömän energiajärjestelmän mallinnus, joka esittää, että vuoteen 2050 mennessä aurinkoenergian osuuden Suomen energiantuotannosta tulisi olla 10 prosenttia. Tämä tarkoittaisi nousua nykyisestä noin 635 megawatista 35 000 megawattiin.
Esimerkiksi rakennusten kattopinta-alassa on paljon käyttämätöntä potentiaalia, sillä kaikkien Suomen rakennusten (asuinrakennukset, julkiset rakennukset, teollisuuskiinteistöt) kattojen yhteenlaskettu potentiaali aurinkosähköjärjestelmien asennuksille on noin 34 000 MW sähkötehoa!
Lähteet: